Mikä on siviilioikeus?

Kaikilla kehittyneillä oikeusjärjestelmillä on tämäosa "siviililainsäädännöksi". Mikä tämä termi on? Se on vuosisatainen historia. Itse asiassa siviilioikeus on roomalaisen siviililainsäädännön rappeutuminen. Nykyään edellä oleva termi voidaan tulkita "kansalaisten oikeuksiaksi". Tämä johtuu siitä, että siviilioikeuden normit ovat perusta ei-kiinteistöjen ja omaisuussuhteiden välisten riitojen ratkaisemiselle.

Lähtökohtana on, että tällaisen suhteen perusta -osallistujien tahtoa. Ihmiset itse päättävät tehdäkseen sopimuksen heidän kanssaan, hoitaa tiettyjä tehtäviä ja niin edelleen. Tässä tapauksessa kaikki perustuu osapuolten täydelliseen tasa-arvoon. Siviililainsäädännössä säännellään niitä sosiaalisia suhteita, joissa ihmiset päätyvät omaan, eli yksityisiin etuihin. Valtion on huolehdittava siitä, että ihmiset tekevät asianmukaisesti itse omistamansa tehtäviä, eivät haittaa muiden ihmisten omaisuutta tai mitään aineettomia etuja ja niin edelleen.

Kansalaisoikeus antaa jäsenilleen laajan itsemääräämisoikeuden eli mahdollisuuden valita sopivin käyttäytymisvaihtoehto kaikkialla ja kaikkialla.

Kiinteistöjen suhteet itsessään ovat hyvinmonipuolinen. Kaikkiaan heistä ei voida soveltaa vain siviililainsäädäntöä. Esimerkkinä voidaan sanoa, että budjetti- ja vero-omaisuussuhteita ei voida rakentaa osapuolten tasa-arvoon. Täällä kaikki ei perustu yksityisiin, vaan julkisoikeuteen (yksi osapuoli on valtio).

Edellä mainitut tasa-arvoiset osapuolet ovat todellakinon siviili-oikeudellisten suhteiden merkittävin puolisko. Yhtenäisen alistuminen toisen puolen toiselle on yksinkertaisesti mahdotonta. Tasavertaisuuden menettämisen myötä suhdetoiminta menettää välittömästi siviilioikeuden aseman. Tämä ei tietenkään koske osapuolten taloudellista samankaltaisuutta, vaan muodollisen ja oikeudellisen muodon samankaltaisuutta.

Mikä on niin tärkeä tahdon itsenäisyys? Se, että hän on keino, joka tekee laajuus yksityisen itsesääntelyyn. Vain läsnäolollaan ihmiset voivat vapaasti päästä mihinkään siviilioikeudellisiin suhteisiin. Päätös liittyä niihin otetaan aina omasta - eli aloitteesta omaa, eikä jokin kolmas osapuoli. Ihmiset itse päättävät käyttää sitä tietyn oikeudellisen tosiaseman perusteella.

Siviililain mukaan osallistujatSellaisten suhteiden normit, jotka syntyvät sen perusteella, ovat omaisuudenomaisia. Tätä säännöstä selittää se, että kiinteistösuhteet eivät voi syntyä ilman erillistä erillistä omaisuutta. Siviilioikeudellisten suhteiden osanottajien pitäisi pystyä itsenäisesti hävittämään se, määrittämään sen kohtalosta.

Tietenkin siviililainsäädäntö säätää jatiettyjä ei-kiinteistösuhteita. Jotkut heistä ovat suorassa yhteydessä kiinteistöön, ja toisilla ei ole lainkaan. Mitä täällä voi olla? Ensinnäkin meidän on mainittava ihmisen erilaiset edut. Kyse on yksittäisestä kuvasta, arvokkuudesta, kunniasta, kirjeenvaihdon yksityisyydestä, henkilökohtaisesta elämästä, ruumiillisesta koskemattomuudesta jne. Luokittelemme täten sellaisten ihmisten intressit, jotka luovat aineettomia hyödykkeitä (taideteokset, tiede, teknologia jne.).

Siviilisäädyn osapuolten ei vainyksilöitä. On tärkeää, että myös oikeushenkilöt kuuluvat tähän ryhmään. Organisaatiossa ja oikeudellisessa muodossa ei ole merkitystä. Huomautamme vain, että kun otetaan huomioon tapaus siviilituomioistuimessa, jommankumman osapuolen on välttämättä oltava fyysinen henkilö. Muuten (molemmat osapuolet ovat järjestöjä), asia siirretään välimiesoikeuteen.