Japanin talous
Japani on itäinen maaAasiassa. Se sijaitsee 4 suurta saarta (Honshu, Hokkaido, Shikoku ja Kosu) ja lukuisat pienet lähellä niitä. Maa-alue on noin 372,2 tuhatta neliökilometriä. Väestö on noin 122 miljoonaa, joista yli 99 prosenttia on japanilaisia kansalaisuuden mukaan. Maapallon pääkaupunki on Tokio (noin 12 miljoonaa ihmistä).
Japani on keisarin johtama monarkia, mutta 1889 perustuslain mukaan keisari käytti lainsäätäjää yhdessä parlamentin kanssa.
Japanin talous kehittyi monien vaikutusten alaisenatekijät. 1900-luvun lopulla, keskeneräinen porvarillinen vallankumous avasi uuden kapitalistisen vaiheen Japanin historiassa. Suuremman porvarillisen uudistuksen, joka tehtiin edellisenä päivänä, on selvittänyt maan kapitalismin kehittymiselle maassa. Prosessi, jossa maa muutettiin imperialistiseksi voimaksi, menestyi menestyksekkäästi.
Japanin talous 1940 oliulkopolitiikan palvelu. Maa solmi sotilasliiton Saksan ja Italian kanssa, ja vuodesta 1941 tuli toinen maailmansota. Vain militaristisen Japanin tappion jälkeen vuonna 1945 aloitettiin maan demokraattiset uudistukset.
Hallitus oninvestointi- ja rakennepolitiikka, joka myötävaikutti teollisuusmaiden teollisuuteen. Japanin talous kehittyi toisen maailmansodan jälkeen osana kansallisen pääoman tinkimätöntä puolustusta tuotannossa, pankkialalla ja muilla aloilla ja puolusti myös maatalouttaan tuet ja protektionistiset politiikat.
Uusi perustuslaki vuodelta 1947 julisti demokraattiset vapaudet ja oikeudet. Maatalouden uudistus siirrettiin suurimman osan maa-alueista maanviljelijöille. Suurimmat monopolit murskattiin.
60s-70s - aika, jolloin Japani maailmassataloudesta on tullut erityisen merkittävä luku. Se on tullut kapitalistisen maailman toiseksi voimaksi kansallisen bruttotuotteiden ja teollisuustuotannon kannalta.
Nyt bruttokansantuote ylittää 11 prosenttia maailman volyymin mukaanBKT henkeä kohti ylitti USA: n. Sen osuus maailman teollisesta tuotannosta on noin 12 prosenttia. Lähes valmistunut talouden sopeutuminen "kalliiksi jeniksi". Maatalouden kehitykseen on jo siirtynyt uusi malli, joka keskittyy kotimarkkinoiden kulutukseen eikä vientiin.